Tilanteeseen, jossa työntekijän työkyky on heikentynyt, on luotu selkeät lähes päiväkohtaiset toimintaohjeet, mutta ennaltaehkäisyyn ei ole luotu välttämättä minkäänlaista suunnitelmaa.
Työhyvinvoinnin käsite on laaja ja monitahoinen. Työhyvinvoinnin sateenvarjon alla yrityksille myydään kaikkea kuntotesteistä hierontatuoleihin ja johtamiskoulutuksiin. Työhyvinvoinnista on tehty useita eri kuvauksia ja niistä ehkä tunnetuin ja käytetyin Suomessa on Juhani Ilmarisen (2006) kehittämä Työkykytalo, jota sittemmin on kehitetty vielä monessa yhteydessä eteenpäin.
Työkykytalon malli koostuu neljästä kerroksesta, joista pohjimmaisena on terveys ja toimintakyky, toisena osaaminen, kolmantena arvot, asenteet ja motivaatio ja ylimmäisenä työ, työolot, työyhteisö ja johtaminen. Kerrosten väleillä on rappuset kuvaamassa, että kerrokset vaikuttavat toisiinsa.