Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä voi olla hyvä kartoittaa työpaikan lähtötilanne

Terveyteen ja työkykyyn liittyvät riskit vaihtelevat iän, sukupuolen sekä työtehtävien mukaan. Kartoittamalla henkilöstön terveydentilaa ja terveysriskejä työyhteisö voi valita sopivimmat toimenpiteet todellisen tarpeen mukaan. Lähtötilanteen kartoittamisessa voi hyödyntää erilaisia terveyskyselyjä ja -mittauksia.

Terveyskyselyt tuottavat tietoa henkilön kyvystä jaksaa ja selviytyä työstään
Kyselyiden tulosten avulla työyhteisö voi laatia suunnitelmia ennaltaehkäisevistä ja korjaavista toimenpiteistä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Toimenpiteet voivat kohdistua koko henkilöstöön tai määriteltyihin henkilöstöryhmiin. Terveyskyselyn voi toteuttaa itse tai yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tai tilata niitä tuottavilta yrityksiltä. Työntekijöiden luottamusta herättää se, että vastaukset menevät suoraan esimerkiksi työterveyshuoltoon, eikä työnantaja saa kuin yhteenvetoja henkilöstönsä terveydentilasta eikä yksittäisiä henkilöidä voida tunnistaa. Työterveyshuollon kautta jokainen vastaaja voi saada henkilökohtaisen palautteen ja riskikartoituksen omasta terveydentilastaan. Työterveyshuolto kutsuu riskiryhmään kuuluvia työntekijöitä terveysneuvontaan, lääkärintarkastukseen ja liikuntaryhmiin.

Mittauksilla ja testeillä voidaan seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta

Kyselyiden lisäksi lähtötilanteen kartoittamisessa voidaan hyödyntää erilaisia terveysmittauksia ja kuntotestejä. Mittausten ja kyselyiden pohjalta voidaan suunnitella juuri omalle työyhteisölle sopivia toimenpiteitä. Mittauksilla työntekijät saavat tietoa omasta kunnostaan ja sen kehittymisestä toiminnan edetessä. Mittaukset on hyvä toteuttaa toiminnan alussa ja ne voidaan toistaa myöhemmin. Mittauksia voi tilata esimerkiksi niitä tuottavilta yrityksiltä tai liikunnan aluejärjestöiltä. Mitattavia asioita voivat olla esimerkiksi puristusvoima, vyötärönympärys, kehonkoostumus, Kehon kuntoindeksi jne.