Henkilöstöliikunta kohottaa kuntoa ja me-henkeä

Ryhmäliikunnasta tukea ja iloa
Toiset viihtyvät yksin liikkuen, toiset taas nauttivat ryhmän tuomasta energiasta ja tsempistä. Työntekijöiden mielipiteiden kuuleminen ryhmiä perustettaessa innostaa henkilöstöä mieluisan ryhmäliikunnan pariin. Ryhmäliikunnassa niin kanssaliikkujat kuin tunnin vetäjä kannustavat liikkumaan. Jo 30 minuutin mittainen ryhmäliikuntatuokio on koettu riittävän pitkäksi. Ryhmäliikuntaa voi toteuttaa joko vapaamuotoisesti ilman ohjaajaa höntsäillen tai sen toteuttajaksi voi pyytää yksityistä palveluntarjoajaa, kunnan liikuntatoimea tai työterveyshuoltoa. Ohjausvastuu voi olla myös jollain ryhmäläisellä, joka koulutetaan vertaisohjaajaksi. Etenkin vähän liikkuvien liikkumista saadaan lisättyä, mikäli työpaikan yhteiseen ryhmäliikuntaan saa käyttää työaikaa. Tämä panostus maksaa yleensä itsensä takaisin. 

Liikuntaryhmiä voidaan järjestää myös kuntoluokittain. Ryhmien taso voidaan ilmoittaa esimerkiksi liikennevalojen avulla. Vihreällä valolla merkityt ryhmät ovat matalan kynnyksen ryhmiä vähän liikkuneille, keltaisella valolla merkityt ryhmät ovat sisällöltään jo tehokkaampia ja punaisen valon ryhmät selvästi haastavia. Ryhmien sisällön ideoinnissa voi käyttää luovuutta: miltä kuulostaisi vaikkapa vihreän liikennevalon seikkailuklubi tai koululiikuntatunti?

Liikuntaryhmien lisäksi voidaan järjestää myös erilaisia pienryhmiä, joissa keskitytään liikunnan lisäksi myös muihin terveyden osa-alueisiin, esimerkiksi ravitsemukseen ja uneen. Pienryhmien sisällössä on hyvä huomioida työyhteisön toiveet ja erilaiset kuntotasot. Eri tason ryhmät voivat sisältää juuri sille ryhmälle sopivaa toimintaa.

Varsinkin vuorotyötä tekeville liikuntaryhmiin osallistuminen voi työvuorojen vaihtelevuuden takia olla haastavaa. Jos liikuntaryhmiä järjestetään sekä aamulla että illalla, työntekijät voivat osallistua liikuntaan heille sopivana ajankohtana.

Mieluisan liikuntalajin löytymistä voidaan edesauttaa erilaisilla liikuntalajikokeiluilla. Lajikokeiluilla on mahdollista tutustua paitsi erilaisiin lajeihin, myös oman alueen liikuntatarjontaan. Lajikokeiluja voidaan järjestää esimerkiksi seuraavista lajeista:

    • Asahi
    • Curling
    • Fustra
    • Golf ja hohtogolf
    • Jooga
    • Jousiammunta
    • Kahvakuula
    • Keilailu
    • Kiipeily
    • Kuntonyrkkeily
    • Kuntosali
    • Laitepilates
    • Lavis-lavatanssijumppa
    • Niska-selkä-jumppa
    • Melonta
    • Mindfulness
    • Pilates tai laitepilates
    • Putkirullaus
    • Rentoutus ja venyttely
    • Saappaanheitto
    • Soutuspinning
    • Spinning
    • Suppailu
    • Taiji
    • Vesijuoksu
    • Zumba

Liikunnalliset tyhy-päivät
Työyhteisön tyhy-päivät voidaan järjestää liikunnallisella teemalla. Työntekijöiden erilainen kunto ja liikkumisen halu on kuitenkin syytä ottaa huomioon. Tyhy-päivään on hyvä sisällyttää muutamia eri vaihtoehtoja, joista kukin voi haluta itselleen mieluisan.

Toteutettu KKI-kehittämishankkeissa:

  • Espoon kaupunki: Liikahdus elämäntapa (2013–2015)
  • Kaunialan sairaala: Kauniala kunnon iskuun -hanke (2012–2014)
  • Satakunnan sairaanhoitopiiri: Henkilöstöliikunnan kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä (2014–2016)
    Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry: Intoa työkuntoon (2015–2017)
  • Pääkaupungin selkäyhdistys: Mun Elämä – My Life (2016–2018)
  • Savonia Ammattikorkeakoulu Oy: Kunnon Savotta, Kuopion kaupungin henkilökunnan oma hyvinvointikartta (2017–)
  • Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry: Liikettä Lahden alueen yrittäjille (2016–)
  • Etelä-Savon Liikunta ry: Aktiivinen arki, iloinen ilta (2015–2017)
  • Gardner Denver: Breaking the wall – Liikkuva Gardner Denver (2017–)
  • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri: Työpaikalta terveyttä elämään – itseään ja organisaatiota johtamalla (2015–)

Tutustu tuettuihin KKI-kehittämishankkeisiin