Erilaiset ikäohjelmat ja ikäjohtaminen ovat nousseet viime aikoina voimakkaasti esille. Tähän on syynä työikäisen väestön keski-iän nousu työelämään tulevien ikäluokkien pienentyessä, työvoiman saatavuus ja tavoitellut nykyistä pidemmät työurat.
Ikäjohtaminen on osa hyvää johtamista sekä erityisesti työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamista, joihin tulee kiinnittää huomiota läpi koko työuran. Työpaikkojen kannattaakin ottaa työhyvinvointia ja työkykyä edistävissä toimissaan huomioon työntekijöiden ikään ja eri elämänvaiheisiin liittyvät tarpeet.
Ikätarkastelussa huomioidaan kalenteri-iän ohella mm. subjektiivinen sekä biologinen ikä, jotka luovat iälle eri merkityksiä. Biologinen ikä tarkoittaa fyysisen kunnon ja terveyden mukaista ikää. Subjektiivisen iän määrittävät henkilön omat tuntemukset iästään. Kalenteri-iältään saman ikäiset henkilöt voivat olla hyvin erilaisessa fyysisessä kunnossa ja heidän elämäntilanteensa voivat olla hyvin erilaiset. Toisaalta taas henkilöt, joiden kalenteri-ikä on eri, voivat subjektiivisesti kokea olevansa samassa ikävaiheessa.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat tehneet ikäohjelmamallin työpaikoille. Ikäohjelman laatimisen tueksi on myös julkaistu opas. Ikänäkökulma voidaan työkaarimallin mukaan sisällyttää joko työpaikan olemassa oleviin ohjelmiin tai koota omaksi ohjelmaksi. Oppaassa on myös hyviä esimerkkejä eri organisaatioiden ikäohjelmista.
Tutustu oppaaseen
Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Lutakonaukio 1
40100 Jyväskylä
sähköpostiosoitteet [email protected]
