Liikuntaneuvonnan tärkein piirre on sen ympärille rakentuva palveluketju, jonka kautta terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat tunnistetaan ja ohjataan liikuntaneuvontaan. Yleisimmin liikuntaneuvonnasta vastaa kunnan liikuntapalvelut ja palveluketjussa ovat mukana sosiaali- ja terveydenhuolto (sote) sekä paikallisyhdistykset. Liikuntaneuvonta voidaan sopia järjestettäväksi myös sote-palvelujen kautta tai ostettavaksi yksityiseltä palvelun tuottajalta. Käytännössä liikuntaneuvonta on sotelle lisäpalvelu, joka tukee liikkumisen lisääntymisen kautta asiakkaan terveyttä, hoitoa tai kuntoutumista. Se on palvelu, jonne ohjautuvat asiakkaat eivät omatoimisesti hakeutuisi henkilökohtaiseen liikuntaohjaukseen tai saati maksaisi siitä.
Toinen merkittävä asia on liikuntaneuvonnan prosessimuotoisuus. Se tarkoittaa, että liikuntaneuvonnalla on alku ja loppu. Asiakkaan polku liikuntaneuvonnassa on aina yksilöllinen ja hänen tarpeisiinsa räätälöity. Liikuntaneuvoja kuuntelee asiakasta ja yhdessä kirkastetaan asiakkaan arvoja sekä pohditaan liikkumisen esteitä ja ratkaisuja. Asiakas asettaa itselleen tavoitteet ja neuvonnan myötä löytää motivaation liikkumiseen.
Apteekit ovat tärkeä osa liikunnan palveluketjua ja tässä työssä Liikkuva aikuinen -ohjelman, Hengitysliiton ja Apteekkariliiton koordinoima Liikkujan Apteekki -konsepti toimii työkaluna. Apteekit tavoittavat arjessaan myös paljon asiakkaita, jotka eivät välttämättä ohjaudu muihin terveyspalveluihin. Näin ollen potentiaali liikuntatietouden levittämiseen ja liikuntapalveluihin ohjaamiseen on apteekissa suuri.
Tutustu Liikkujan Apteekki -sivuihin