Työpaikalta terveyttä elämään – itseään ja organisaatiota johtamalla

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) toteutti KKI-ohjelman tukemana Tuki- ja liikuntaelinterveyden kehittämishankkeen vuosina 2015–2018.

Liikuntaa harrastavien määrä lisääntyi hankkeen aikana.
Kuva: PPSHP

Koko hankkeen päätavoitteena oli edistää työkykyriskien hallintaa ja vähentää sairauspoissaoloja tuki- ja liikuntaelinterveyttä edistämällä. Hankkeessa selvitettiin työntekijöiden fyysisiä voimavaroja, työssä kuormittumista sekä työkykyä ylläpitäviä ja terveyttä edistäviä elintapoja. Tavoitteena oli samalla kehittää koko organisaation toimintakulttuuria työntekijöiden kannustamiseen terveyttä ja työkykyä edistäviin elintapoihin.

Tietoisuus terveydestä lisääntyi

Hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioitiin mm. sähköisten terveystarkastusten aineiston perusteella. Vertailussa oli 300 henkilöä, jotka olivat tehneet alussa ja lopussa terveystarkastuksen. Painonhallinnan kannalta muutos terveellisempään on tulosten mukaan havaittavissa työntekijöillä, joilla BMI alle 30. Liikunnan osalta merkittävä huomio oli, että ”ei liikuntaa harrastavia” oli vähemmän hankkeen päättyessä. Johtopäätöksenä voi todeta, että hankkeen myötä oli työntekijöiden tietoisuus omasta terveydestä ja elintapojen merkityksestä lisääntynyt.

Kuormituksesta palauduttiin

Kuormittavuuden arvioinnin tarkoituksena oli auttaa työntekijöitä tunnistamaan henkilökohtaiset tekijät, jotka edistävät työn kuormituksesta palautumista. Positiivista kehitystä havaittiin työpäivän aikaisessa palautumisessa. Mittausten perusteella oli todettavissa, ettei missään työtehtävässä osallistuja saavuttanut työn fyysisen kuormituksen suosituksen ylärajaa työvuoron keskimääräisen kuormittavuuden perusteella.

Kuormittavuuden hallinnan edistämiseksi kiinnitettiin hankkeessa huomiota työaikaiseen palautumiseen ja työn tauottamiseen eri työtehtävissä. Työn tauottamisen tueksi otettiin hankkeessa käyttöön näyttöpäätteille taukoliikuntaohjelma, jonka valikoimista jokainen työntekijä saattoi valita itselleen ja eri päivinä parhaiten soveltuvan osion. Hankkeen aikana saadut myönteiset kokemukset työaikaisesta palautumisesta olivat perusteena laajentaa tauko-ohjelman käyttö koko henkilöstölle.

Unen laatu mittarina

Henkilöstön terveyden edistämisen merkitys osana työkykyjohtamista vahvistui.
Kuva: Mikko Törmänen

Työaikojen terveellisyys vuorotyössä havainnollistettiin unen laadun arvioinnilla. Perättäiset ilta- ja aamuvuorot osoittautuvat unen laadun ja palautumisen kannalta kuormittaviksi, joka heijastui väsymyksenä työvuoroissa ja palautumisen haasteina. Voimavarojen näkökulmasta oli tarkoituksen mukaista selvittää työntekijöiden vapaa-ajan merkitystä kuormitustekijöiden ja palautumisen tasapainon ylläpitämiseksi.

Hankkeeseen osallistuneiden energiaindeksi todettiin hyväksi. Fyysinen kunto antaa energiaa tehokkaaseen työpäivään sekä vapaa-aikaan.

Toiminta vakiintui

Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa strategisen työkykyjohtamisen keinoja ja merkitystä näkyväksi. Hankkeen aikana päivitettiin toimintamalli- ja prosessikuvaus tuki- ja liikuntaelinoireiden hallintaan sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseksi. Henkilöstön terveyden edistämisen merkitys osana työkykyjohtamista vahvistui. Terveyden edistäminen vakiintui neljän vuoden aikana osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua organisaation kaikilla tasoilla.

Oili Ojala (vas) ja Minna Keskitalo
Kuva: Mikko Törmänen

Lisätietoja
terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo, PPSHP
minna.keskitalo(at)ppshp.fi

työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala, PPSHP
oili.ojala(at)ppshp.fi