Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asema kunnissa on kehittynyt myönteisesti. Yhä useammassa kunnassa liikunta nousee esille kuntastrategioissa ja eri toimialojen asiakirjoissa. Koulujen liikuntasalien harjoitusvuorot ovat edelleen maksuttomia lapsille ja nuorille yli 60 prosentissa kuntia. Kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta myös seurataan entistä tehokkaammin. Tämä on tietysti oleellisen tärkeä tieto, kun halutaan edelleen kehittää kuntalaisten liikkumista ja paikallisia liikunnan olosuhteita.

Kansallisten ohjelmien, suositusten ja lakien käsittely kunnissa on sen sijaan erittäin heikolla tasolla. Liikuntalakia on käsitelty kunnan hallinnon eri työryhmissä vain 45 prosentissa kuntia. Tämä tuntuu käsittämättömältä, sillä onhan liikuntalaki koko liikuntatoiminnan juridinen lähtökohta ja sieltä löytyvät myös keskeiset tavoitteet toiminnan kehittämiselle. Seuraavaksi käsittelen lyhyesti liikunnan asemaa ja tehtäviä tulevaisuuden sivistyskunnassa. 

Nyt on aika toimia

SoTe- ja maakuntauudistusta viedään läpi kovalla vauhdilla. Poliittinen realiteetti lienee se, että nyt uudistus myös ihan ”aikuisten oikeasti” aiotaan toteuttaa, jos ei nyt ihan yllättäviä käänteitä ilmene. Vuosi 2019 on lähellä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jo nyt pitää kunnissa kiivaasti pohtia tulevan rakenneuudistuksen vaatimia toimenpiteitä myös hallinnonalakohtaisesti. Tarkastelen seuraavassa asiaa lähinnä liikunnan näkökulmasta, jolla on ”tuhannen taalan” paikka profiilinsa nostamiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaatii pitkälle menevää yhteistyötä kunnan ja maakunnan terveydenhuoltoviranomaisten välillä. Ennaltaehkäisevän toiminnan strateginen suunnittelu ja toimeenpano vaativat toimintojen yhteensovittamista. Miten terveyden ja hyvinvoinnin ennaltaehkäisyyn liittyvät alue- ja kuntatason tavoitteet asetetaan? Kuka ne asettaa ja miten tavoitteiden saavuttamista seurataan?

Liikunnalla on merkittävä rooli ja tehtävä väestön ja erityisesti nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntien välinen ja ylikunnallinen yhteistyö on liikunnan toimialalla aina ollut tärkeää. Uudessa tilanteessa korostuu kunnan yhteistyö maakunnan ja eri sidosryhmien välillä. Tällöin tulee kartoittaa kunnan liikuntatoimen sekä tulevan maakuntahallinnon yhteistyön keskeiset yhdyspinnat ja varmistaa palveluketjujen häiriötön toiminta. Yhteistyöstä ja työnjaosta liikunta-asioissa on kunnan ja maakunnan välillä sovittava, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä ja toimitaan yhdensuuntaisesti.

Liikunnasta löytyy helposti yhdyspintaesimerkkejä, jotka vaativat pitkälle menevää yhteistyötä kunnan ja maakunnan välillä. Liikuntaneuvonnassa esimerkiksi tehdään paljon monialaista ja -ammatillista yhteistyötä. Toiminta on osin suoraan terveystoimen rahoittamaa ja myös sen alaista työtä. Tulevaisuudessa kunnat eivät enää järjestä terveys- ja sosiaalipalveluja, vaan ne siirtyvät maakuntien tehtäviksi. Kuka silloin järjestää ja rahoittaa tämän liikuntaneuvonnan? Miten turvataan palveluketjujen joustava toiminta ja sujuminen terveyskeskuksesta organisoituun ja omaehtoiseen liikkumiseen. Kysymysten ratkaiseminen hyvissä ajoin on oleellisen tärkeää.

Liikunnallista kuntoutusta, kuntouttavaa työtoimintaa, soveltavaa liikuntaa ja liikunnan ohjausta tehdään kunnissa myös sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa. Halutaanko, että nämä työntekijät siirretään maakuntiin, vai olisiko järkevää jo etukäteen pohtia mihin työntekijät tulee toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta sijoittaa? Voidaanko osa työtekijöistä siirtää/jättää proaktiivisesti kuntaan sosiaali- ja terveystoimen siirtyessä maakuntaan? Kuntoutus ja soveltavan liikunnan hoito- ja palveluketjujen sujuvuus käytännössä vaatii pitkälle menevää yhteistyötä terveyskeskusten, kunnan liikuntatoimen ja järjestöjen ohjatun liikuntatoiminnan välillä. Keskeinen tavoite eri toimijoiden välillä on esimerkiksi se, että erityisliikunnan palvelut saadaan mahdollisimman joustaviksi ja palveluketjut toimiviksi.

Kuntien liikuntatoimessa tulisikin mahdollisimman varhain pohtia ja suunnitella näitä yhdyspintakysymyksiä sekä tehdä vaadittavat toimenpiteet. Näin voidaan ennakoida tulevia muutoksia ja turvata liikuntapalveluiden häiriötön toiminta myös tulevaisuudessa. Tarjolla on myös iso rooli terveyden ja hyvinvoinnin keskeiseksi toimijaksi kunnassa. Onko meistä siihen?

Teksti: Kari Sjöholm, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto

Tuore TEAviisari-raportti on julkaistu ja on nyt tilattavissa KKI-ohjelmasta. Neljännen kerran tuotettu julkaisu nostaa aiempien vastaavien julkaisujen tavoin esille keskeisiä tietoja kuntien terveyttä edistävän liikunnan nykytilasta.