HYVINVOIVA eteläkarjalainen -hankkeen tarkoituksena on luoda Etelä-Karjalaan sosiaali- ja terveyspalveluihin hyvinvointivalmentajamalli. Tavoitteena on tavoittaa terveytensä kannalta riskiryhmässä olevat eteläkarjalaiset ja tarjota heille oikea-aikaisesti matalan kynnyksen elintapaneuvontaa. Hyvinvointivalmentajat ovat terveydenhuollon ammattilaisia ja he toimivat kuntien liikuntaneuvojien kanssa tiiviissä yhteistyössä.

Hanke käynnistyi tammikuussa 2019 ja ensimmäiset vastaanotot aloitettiin maaliskuussa Imatralla ja toukokuun alussa muissa kunnissa. Hyvinvointivalmentajien vastaanottoja on tällä hetkellä jokaisessa Etelä-Karjalan kunnassa. Vastaanotot toteutetaan terveys- ja hyvinvointiasemilla. Hanke kestää vuoden 2020 loppuun asti.

Hanke on suunnattu työikäisille, mutta hyvinvointivalmentajan vastaanotolla on käynyt myös ikääntyneitä. Hyvinvointivalmentaja tarjoaa elintapaneuvontaa ravitsemukseen, uneen, liikuntaan sekä tupakoinnin lopettamiseen liittyvissä asioissa. Koska kyseessä on terveyden edistäminen, on käynti asiakkaalle maksutonta. Hyvinvointivalmentajat kirjaavat käyntien sisällön ja suunnitelman Terveys Efficaan, ja tiedot ovat käytettävissä myös asiakkaan muun hoidon yhteydessä. Asiakas näkee käyntien tiedot myös Kanta.fi palvelusta.

Hyvinvointivalmentajat tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien liikuntaneuvojien sekä eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa esimerkiksi osallistumalla erilaisiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Hyvinvointivalmentajat ovat toteuttaneet yksilövastaanoton lisäksi myös ryhmätapaamisia elintavoista esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ryhmissä sekä pitämällä 28 päivää ilman -konseptin mukaan tupakanvieroitusryhmiä. Tulevan vuoden tavoitteena on vahvistaa ryhmäohjausta sekä tarjota etävastaanottoa alku- ja loppukäyntien välille.

Hyvinvointivalmentajan työtä ei tarvitse tehdä yksin

Elintapaneuvontaa toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä. Tarvittaessa hyvinvointivalmentaja voi lähettää asiakkaan ravitsemusterapiaan tai kuntien liikuntaneuvojalle.

Joskus asiakkuudet ovat myös yhteisiä. Elintapaneuvonnan lähtökohtana on aina asiakkaan tavoite. Toiminta suunnitellaan asiakkaan voimavarat huomioiden ja edetään asiakkaan ehdoilla. Toivottu muutos voi olla hyvinkin pieni, mutta hyvinvoinnin ja terveyden kannalta merkittävä.

Asiakkaiden onnistumiset tavoitteittensa saavuttamisessa ovat myös tekijöitä, jotka motivoivat hyvinvointivalmentajia myös omassa työssään.

– Tärkein asia elintapojen muutoksessa on asiakkaan oma motivaatio. Hyvinvoiva ja tyytyväinen asiakas on paras palaute tässä työssä, hyvinvointivalmentajat Ulla Heimonen ja Ulla Peippo tuumaavat yhdessä.

Asiakkaat löysivät hyvinvointivalmentajan vastaanotolle

Ensimmäisen vuoden aikana hyvinvointivalmentajalla kävi reilu 200 asiakasta. Keskimäärin asiakas kävi 3–4 kertaa elintapaneuvonnassa. Myös miehet ovat löytäneet hyvinvointivalmentajalle hyvin. Vajaa kolmannes asiakkaista on ollut miehiä. Yli puolet asiakkaista on ollut työikäisiä ja alle 74-vuotiaita on ollut lähes 90 prosenttia asiakkaista.

Yli puolet asiakkaista ohjautui hyvinvointiasemien hoitajan ohjaamana ja neljäsosa otti itse yhteyttä. Hyvinvointivalmentajalle asiakas voi varata ajan suoraan sähköisestä ajanvarauksesta tai puhelimitse. Asiakkaista suurin osa tuli hyvinvointivalmentajan vastaanotolle ravitsemuksen ohjaukseen ja liikkumisen ohjausta sai viidesosa. Elintapaohjausta saaneista yli puolet arvioivat elintavoissaan tapahtuneen positiivisen muutoksen.

Asiakkaan puoli vuotta kestänyt valmennus päättyi. Asiakas teki ison, kokonaisvaltaisen muutoksen maltilla. Lopputuloksen oli hoikistunut, hyvin nukkuva, säännöllisesti liikkuva rouva, jonka verensokeri- ja kolesteroliarvot olivat laskeneet viitearvoihin.

Terveys- ja hyvinvointiasemien henkilökunnalle suunnatussa kyselyssä henkilökunta oli hyvin tietoinen hyvinvointivalmentajien ja kuntien liikuntaneuvojien vastaanotoista. Asiakkaan ohjaaminen hyvinvointivalmentajalle arvioitiin helpoksi. Hyvinvointivalmentajan tarjoama elintapaneuvonta koettiin lisäpalveluna terveys- ja hyvinvointiasemalla ja sillä nähtiin olevan lisäarvoa myös kuntalaisille.

Positiiviseksi asiaksi arvioitiin, että hyvinvointivalmentajalla on aikaa asiakkaalle sekä mahdollisuus keskittyä hyvinvointia ja terveyttä edistäviin asioihin. Käyntien maksuttomuus myös mahdollistaa kaikkien yli 18-vuotiaiden osallistumisen elintapaneuvontaan ja edesauttaa näin kuntalaisten tasavertaisuutta palvelujen saatavuudessa.

Minna Piirainen
projektipäällikkö
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
minna.piirainen[at]eksote.fi

Kuvat: Minna Piirainen