Toimenpidesuunnitelmien toteuttaminen SPAcE-projektissa

Mitä tarkoitetaan aktiivisella kaupunkiympäristöllä?

Aktiivisen kaupunkiympäristön (UActivE:n) toimintasuunnitelma on yhdessä laadittu ja kattava suunnitelma, jossa kartoitetaan tulevaisuuden näkymiä. Siinä kerrotaan yksityiskohtaisesti toimenpiteistä ja erityisistä tavoitteista, jotka liittyvät kyseisten näkymien toteutumiseen. Tavoitteiden keskipisteessä ovat seuraavat alueet:

• Tietyt ympäristöt ja/tai väestöryhmät, esimerkiksi lapset/koulut, kaupungin keskusta/yhteisö.
• Rakennettu ympäristö, esimerkiksi kaupungin keskusta, jossa autoilua on rajoitettu, pyöräily-/jalankulkuinfrastruktuuri, puistot ja viheralueet, ilmaiset lähiliikuntavälineet, koulun pihat jne.
• Sosiaalinen ympäristö, esimerkiksi tukitoimet, kampanjat, kerhot ja ryhmät, sosiaalisen median keinot jne.

Miten toimenpidesuunnitelmien laatiminen eteni?

Projektissa valmistui 5 yksilöllistä aktiivisen kaupunkiympäristön toimenpidesuunnitelmaa. Toimintasuunnitelmien luomisprosessi kesti 12-18kk. Työskentely aloitettiin selvittämällä kohdekaupunkien olemassa olevat strategiat ja linjaukset, jotka kytkeytyvät toimintasuunnitelmaan. Lisäksi profiloitiin kohderyhmää ja heidän liikkumistaan. Toisessa vaiheessa kaupunkeihin luotiin poikkihallinnolliset työryhmät, joiden yhteistyönä toimenpidesuunnitelmaa laadittiin. Kaikki kohdemaat hyödynsivät SPACE-projektissa luotua toimenpideohjelman mallia vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden ylös kirjaamisessa. Ensimmäisen version valmistuttua toimenpideohjelmat lähetettiin vertaisarvioitavaksi niin ulkopuoliselle asiantuntijalle, sidosryhmälle kuin kohderyhmällekin. Heidän kommenttiensa perusteella toimenpideohjelmat viimeisteltiin työryhmän kanssa ja niille haettiin poliittinen hyväksyntä. Tämän jälkeen toimenpidesuunnitelmia on lähdetty käytännössä toteuttamaan. Kaikki toimenpideohjelmat on luotu paikallisiin tarpeisiin ja poikkeavatkin toisistaan. Luodut toimenpideohjelmat edistävät infrastruktuuria (esim. pyöräkaistoja, kävelyreittejä tai täysin uusi kaupungit yhdistävä pyörätie), mutta myös toteuttavat runsaasti liikkumisen ohjauksen toimenpiteitä.

Toimenpidesuunnitelmien laatimisprosessissa korostettiin poikkihallinnollista yhteistyötä ja kansalaisten sekä sidosryhmien osallistamista. Sidosryhmien osallistaminen olikin monelle kohdekaupungille tuttu työskentelyn muoto. Poikkihallinnollisten työryhmien perustaminen koettiin tärkeäksi ja helpoksikin toteuttaa. Monissa kohdekaupungeissa oli helppo löytää aiheesta kiinnostuneita osapuolia, mutta vaikutusvaltaisten poliitikkojen ja päättäjien mukaan saaminen osoittautui haasteelliseksi. Toimintasuunnitelman laatiminen yhdessä on kuitenkin haasteellinen ja aikaa vievä prosessi. Se on kuitenkin olennainen toimintasuunnitelman kehittämisen ja toteuttamisen kannalta. Pyöräily vaikutti saavan toimintasuunnitelmissa enemmän näkyvyyttä kuin kävely. Tämä voi johtua siitä, että pyöräilyn infrastruktuuri on muutenkin näkyvämpää ja myös siitä, että pyöräilyn edistäjät ovat enemmän esillä. Raha oli olennainen este: joillakin kohdekaupungeilla oli kunnianhimoisia suunnitelmia, joiden toteuttamisen rahoituksen puute kuitenkin esti. Yllätyksenä kaikille toteuttajille tuli se, että seurantatietoa kävelystä ja pyöräilystä kohdekaupungeissa oli yllättävän vähän saatavilla. Kuitenkin tiedetään, että se mitä seurataan, niin sitä myös kehitetään.