Liikkumisohjelmia suunnitellessa nostan esiin strategian merkityksen. Strategia on ohjekirja, jonka toteuttamista resursoidaan ja toteutumista seurataan ja arvioidaan.

Helsingin kaupungin strategia kohdentaa toimia nykyajan monimutkaisiin ongelmiin, kuten nuorten syrjäytymiseen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja liikkumiseen. Valveutuneet päättäjät riittävin taustatiedoin varustettuna nostavat liikkumisen edistämisen sen vaatimille hartioille.

Toisaalta yhtä tärkeää on ihmisten motivointi siihen, että kaikilla on annettavaa asiaan. Paras osaaminen ei olekaan aina itsellä.

Liikkuminen strateginen valinta

Liikkuminen on Helsingissä yksi kaupungin strategisista kärkihankkeista. Helsinki liikkuu -ohjelmaa koordinoidaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta käsin, mutta liikkuminen on kaikkien toimialojen yhteinen tavoite. Ne ovatkin itse suunnitelleet ohjelmaan toimenpiteensä ja resursoivat sen toteuttamista toimialansa talousarviossa. Kaupungin johto seuraa strategisten ohjelmien valmistelua ja edistymistä, kuten myös strategisia mittareita.

Liikkumisohjelman käynnistyttyä samaan aikaan oli monta palloa ilmassa: mikä on liikkumisen tilanne, miten muut ovat tätä ratkoneet, mitä meillä on jo olemassa, mikä olisi kustannustehokasta ja kuinka tavoittaa vähiten liikkuvat. Näitä pohdin edelleen jatkuvasti.

Liikkumisohjelma sisältää noin 60 toimenpidettä kaupungin eri toimialoille, jotka tuovat liikkumisen näkyväksi osaksi helsinkiläisten arkielämää. Kullekin toimenpiteelle on asetettu mittari, aikataulu ja vastuutaho. Liikkumisohjelma on kolmivuotinen vuoteen 2021 asti, minkä jälkeen liikkumisen edistäminen on pysyvä osa kaupungin toimintaa.

Puhallus yhteen hiileen

Olemme tottuneet mieltämään liikkumisen erilaisten urheilusuoritusten, juoksukoulujen ja ohjatun liikunnan kautta. Myös liikuntasuositukset nostavat esiin reippaan ja rasittavan liikunnan. Arki- ja hyötyliikkuminen ovat kyllä tavallaan tiedossa, mutta väittäisin, että tietoisuutta niiden todellisista vaikutuksista tarvitaan vahvasti lisää. Tätä taustaa vasten on helpompi ymmärtää, miksi esitämme liikuntasuoritusten lisäämistä ratkaisuksi liikkumattomuuteen.

Kannustan kartoittamaan huolellisesti tilannekuvaa. On mahdollisuus harhautua väärille raiteille jo siinä, että liikkumisen sisältöä katsotaan liikunnan mittareilla.

Mikäli tavoittelemme lisää liikuntaa, voimme helpommin osoittaa Helsingin organisaatiokaaviosta, kenelle se kuuluu. Mikäli tavoittelemme lisää arkiliikkumista ja vähemmän istumista, on vaikeampi osoittaa kenelle asia ei kuuluisi. Jos halutaan päästä kiinni ihmisten arkirutiinien keskusteluihin, tarvitaan mukaan liikennejärjestelmän, kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimen edustajat. Liikkumista ei onnistuta lisäämään, mikäli kaikki kaupungin palvelut eivät ole tavoitteen taustalla.

Olemme tehneet valtavasti töitä toimialoillamme sen ymmärryksen eteen, mikä on liikkumisen edistämistä. Kun yhteinen hiili löytyi, nuotio on hehkunut kuumemmin.

Toimialat yhdessä

Liikkumisohjelmassa kaupungin jokaisen toimialan vastuulle kuuluu tehtäviä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti kaupunkilaisten liikkumisen edellytyksiin.

Valtavan paljon oli jo meneillään erilaisia hankkeita, palveluja ja menetelmiä, jotka ohjelmassa koordinoidusti ja mitatusti toteutetaan.

Eri toimialoille on muodostunut omat liikkumisohjelmaa koordinoivat ryhmänsä ja vastuuhenkilönsä. Verkostossa on toistaiseksi jo noin 110 henkilöä. Verkoston ja koko toimialarakenteen koordinointi on vaativa työ, josta vastaan. Kaupungin johdon tuki ohjelman edistämisessä on avainasemassa.

Helsingin kaupungin 38 000 työntekijän osaaminen korostuu. Työtä tehdään monikärkisesti. Samaan aikaan koulutetaan, lisätään tietoisuutta ja käynnistetään riittävä määrä konkreettisia asioita, jotta liikkumisohjelma alkaa näkyä monin eri tavoin. Kaikkea ei voi jättää yksilön valinnan varaan. Ympäristön tulee tukea liikkumista siten, että ihminen ei edes välttämättä tiedosta liikkuvansa enemmän.

Liikkumisohjelman rahoitus on organisoitu niin, että ohjelmaan kirjatut toimenpiteet on budjetoitu eri toimialoille. Suuri osa ohjelman toimenpiteistä ei tarvitse rahaa, vaan ajatusmaailman muutosta.

Keskustelun herättäjä

Liikkumisohjelmassa on todettu, että liikkuminen on liikuntaa tärkeämpää. Tietenkään lähtökohtana ei ole asettaa liikkumista ja liikuntaa vastakkain. Molempia tarvitaan ja ne ovat eri asioita.

Hienosäädön sijaan on uskallettava hakea laajaa ajatusmaailman muutosta. Kaikki liike on hyvästä.

Saan paljon palautetta siitä, että osa ihmisistä ei koe yltävänsä liikuntasuosituksiin. Moni on luullut, ettei vähäisillä arjen askeleilla ole todellisuudessa merkitystä. Liikuntakampanjoinnin ja -hankkeiden suurin ongelma on ollut se, että ne ovat kyenneet tavoittamaan jo valmiiksi aktiivisia ihmisiä.

Iso laiva kulkee samaan suuntaan

Olen analysoinut kaupungin tulokulmaa liikkumiseen. Kaupunki voi olla infran rakentaja, kaupunkiympäristön moderni kehittäjä, ohjatun liikunnan järjestäjä, tietoisuuden ylläpitäjä ja muuttaja, kannustaja ja ohjaaja, kansalaistoiminnan ja järjestökentän tukija, kasvattaja, sivistäjä ja terveyden lukutaidon ylläpitäjä.

Pääasia on, että iso laiva kulkee samaan suuntaan. Helsingin liikkumisohjelman tavoitteena on, että kaikki toimialat kannustavat ja opastavat hellästi, mutta määrätietoisesti liikkumiseen. Suurin ajatus kaupungin henkilöstölle on ollut ymmärrys liikkumisesta.

Näkisin, että kotitehtävät kannattaa tehdä huolella: luoda tilannekuva ja tavoitteisto hyödyntäen tietoa ja kokemusta laaja-alaisesti. Mikäli tavoitteena on arki- ja hyötyliikkumisen lisääminen ja istumisen vähentäminen, ensimmäinen toimenpide-esitys tuskin liittyy liikuntajärjestelmän hienosäätöön.

Voihan se olla, ettei tässä onnistuta, mutta ainakin on yritetty. Mikään ei muutu, jos jatketaan vaan samalla tavalla.

Minna Paajanen
projektipäällikkö
Helsinki liikkuu -ohjelma
minna.paajanen [at] hel.fi

Artikkelin pääkuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy

Lue lisää Helsinki liikkuu -verkkosivuilta.

Alkuperäinen lyhentämätön artikkeli on julkaistu Kipinät 1/2019 -lehdessä, s. 12–15.